Jurmo 11.-14.4.2024
Lähdimme aamulla ajamaan kohti Paraista ja Nauvon Pärnäista. Varasimme aikaa, jotta voisimme pysähdellä matkalla lintupaikoilla. Kevät oli tuonut pelloille ja sulavesiin kurjet, tukkasotkat sekä joutsenet. Myös käpytikka, tiltaltit ja laulurastaat ilmoittivat olevansa paikalla, kun kiersimme pieniä lenkkejä Paraisten metsissä ja lintutorneilla.
Kurki heikoilla jäillä Paraisten merenlahdella |
Saavuimme laivalla Jurmon laituriin ja meitä oltiinkin siellä vastassa. Tavarat mönkijän kyytiin ja saimme kävellä majapaikaamme ilman kantamuksia. Kiikari ja kamera roikkuivat tietysti koko ajan kaulalla.
Kun olimme majoittautuneet, lähdimme heti pienelle kierrokselle saaren itäpäätä kohti. Tiesimme, että saarella on liikkunut mustaleppälintu ja kohta me sen jo havaitsimmekin. Mustaleppälintu söi ja pyrähteli pieniä matkoja rannalla, emmekä halunneet mennä kovin lähelle sitä. Teimme linnusta hälytyksen ja kohta sen oli nähnyt jo pari muutakin ryhmäläistä.
Mustaleppälintu eli muleli |
Meriharakat Jurmon rantakivillä |
Kyhmyjoutsenet |
Perjantaina aamu valkeni aurinkoisena, mutta kovin tuulisena ja viileänä. Saimme jälleen tuntea Jurmon saaristoilman ytimissämme. Lähdimme joukolla kohti Jurmon länsipäätyä, jossa havaitsimme muun muassa mustalinnun, lapasorsan, pikkutyllin, merikotkia kallioluodolla, kuovin sekä jouhisorsan. Saaren kärki on kiellettyä aluetta kulkea pesintäaikaan eli huhtikuusta elokuuhun. Katselimme lintuja siis melko kaukaa, mutta onneksi monen kaukoputken voimalla lintuja löytyi ja niitä tunnistettiin.
Retkiporukkamme kaukoputkien kanssa. Utön majakka näkyy horisontissa |
Luotokirvisen olen nähnyt vain kerran aikaisemmin, Tuusulan Rantamossa. Kävelykierroksillamme joku sen Jurmon rannalla välillä näki, mutta sitten lintu taas hävisi omille teilleen. Pari kertaa piti lähteä sitä erikseen etsimään ja sisukkuus palkittiin.
Luotokirvinen |
Kaunis västäräkki kauniissa kivikossa |
Merimetsot kuivattelemassa ja lämmittelemässä luodolla |
Tylli oli yksi vähäisistä näkemistämme kahlaajista |
Merikotkia näkyy nykyään merellä usein |
Kierroksemme jälkeen palasimme Jurmo Inniin ja kun hieman kiertelin pihapiiriä, löysin muutamia lintuja ruokailemassa. Aina ei tarvitse kovin kauaksi lähteä.
Oli hauska seurata läheltä pikkukäpylinnun nokan käyttöä kävyn aukaisemiseen |
Minä löydän käpylinnut yleensä puun latvasta, en maasta |
Peippopari |
Hippiäinen on eloisa ja liikkuvainen lintu |
Tiedättehän lastenlaulun: Jäniksellä on pitkä korvat ja pöperöpää. Pistää päänsä piiloon, luule ettei nää, susihukka pientä hännäntypykkää |
Merihanhi ja meriharakka |
Harvoin aamupalapöydät tyhjenevät niin nopeasti kuin lauantaiaamuna, kun pari porukkaamme kuuluvaa tuli kertomaan, että he olivat juuri nähneet sepelrastaan niityllä. Porukka otti optiikkansa ja lähti niityn laitaan. Se oli kuitenkin lentänyt muualle.
Saaren jänikset kerääntyivät illalla niitylle |
Sumuinen Jurmon aamuaurinko |
Lauantaina oli hankala sää lintuhavaintojen kannalta. Sumu peittosi Jurmon. Pääsimme heti aamusta tutustumaan lintujen rengastukseen lintuaseman porukan kanssa. He kertoivat, että muutto on käytännössä pysähtynyt ja lähinnä vain muutamia punarintoja oli jäänyt verkkoihin rengastusta varten. Edellisellä viikolla saarella oli kuulemma ollut satoja punarintoja.
Järripeippo rengastajan hyppysissä |
Lähdimme kuitenkin sumua uhmaten uudelle saarikierrokselle. Sumu oli kaunis ja mielenkiintoinen kokemus, vaikka näkyys olikin huono.
Näkyvyys oli lauantaiaamuna huono |
Teeri ja meriharakka aamusumussa |
Merikotka ei sumussa ehkä nähnyt meitä, kun se uskalsi lentää kovin läheltä. |
Sinisuohaukka |
Aamun sepelrastas aiheutti suuren innostuksen ja yritimme etsiä sitä porukalla pitkin päivää muiden retkiemme lomassa, mutta turhaan. Ilta hämärtyi ja rastasta ei löytynyt, mutta onneksemme läheisellä niityllä oli muuta elämää ja lehtokurppakin lenteli soidinlentoaan.
Illalla sumu hälveni ja teimme taas pienen kierroksen ja yritimme etsiä sepelrastasta kottaraisten ja muiden rastaiden parvesta sitä kuitenkaan löytämättä. Myöhemmin näin sepelrastaan Helsingin Siltamäessä, joten se elis-toive toteutui.
![]() |
Jurmon aurigonlaskut ovat upeita |
Viimeisenä aamuna lähdimme vielä staijaamaan eli seuraamaan muuttoa rannan kukkulalle. Staijaus ei ole lempipuuhiani, joten minä lähdin kiertämään saaren pikkulintupaikkoja ja -ruokintoja. Välillä palasin kaukoputkipaikalle ja näin mustan ohuen ketjun lintuja taivaanrannassa. Ne olisivat jääneet minulta tunnistamatta, mutta gurut tunnistavat linnut ruokeiksi jo kaukaa jopa niiden parvimuodosta. Merellä muuttoa tekivät muiden muassa mustalinnut sekä ruokit ja riskilät.
Ennen sadetta sekä lähtöä lautalle ja kotimatkalle patikoimme vielä länsipäähän. Siellä saimme meille uuden kokemuksen. Noin 30 kuovia lensi saaren päällä ja ilmeisesti odotteli parempaa muuttosäätä. En ole koskaan nähnyt niin monta kuovia kerralla.
Retkellä näimme monta lintulajia, mutta suuria massoja lintuja ei Jurmossa ollut huonon muuttosään vuoksi. Me näimme mieheni kanssa 67 lajia, kun koko retkiporukka keräsi pinnoja jopa 94.
Näkemämme lintulajit Jurmossa
Kyhmyjoutsen
Laulujoutsen
Merihanhi
Kanadanhanhi
Valkoposkihanhi
Tavi
Haapana
Jouhisorsa
Sinisorsa
Lapasorsa
Tukkasotka
Haahka
Alli
Mustalintu
Telkkä
Tukkakoskelo
Isokoskelo
Teeri
Mustakurkku-uikku
Merimetso
Varpushaukka
Sinisuohaukka
Merikotka
Kurki
Ruokki
Meriharakka
Töyhtöhyyppä
Tylli
Metsäviklo
Punajalkaviklo
Lehtokurppa
Kuovi
Naurulokki
Kalalokki
Harmaalokki
Merilokki
Sepelkyyhky
Käpytikka
Kiuru
Västäräkki
Niittykirvinen
Luotokirvinen
Rautiainen
Punarinta
Mustaleppälintu
Mustarastas
Räkättirastas
Laulurastas
Punakylkirastas
Kulorastas
Tiltaltti
Hippiäinen
Talitiainen
Puukiipijä
Isolepinkäinen
Naakka
Korppi
Varis
Kottarainen
Peippo
Järripeippo
Viherpeippo
Vihervarpunen
Pikkukäpylintu
Tilhi
Punatulkku
Palokärki
Kommentit
Lähetä kommentti